Historiaa
Viitapiiri syntyi halusta antaa itseään
Viitapiiri syntyi halusta jatkaa kirjallisuusopintoja ja tahdosta pysyä yhdessä, löytää hovikriitikkoja ja ystäviä.
Viita-akatemian ensi vuosina, kuten nykyisinkin, kurssin pituus oli kolme vuotta. Kun opetuksen loppu alkoi häämöttää moni halusi tahallaan jäädä luokalleen. Näin oli mahdollisuus pysyä ryhmässä, olla uuden kirjallisuuden imussa, lukea tuoretta tekstiä.
Ne, jotka eivät olleet niin viisaita, että jättäytyivät luokalleen perustivat jatkoryhmän IV, jotta voisivat puhua yhteisestä asiasta. Paine nelosiin kävi lopulta sietämättömäksi, joten päätettiin tehdä jotain.
Kullervon ratkaisu oli Viitapiiri. Muutaman tiukan sääntökokouksen jälkeen piiri oli koossa. Lykkäsivät silloin minut ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja sain runokirjan valmiiksi. Seuraava puheenjohtaja Liisa Allonen löysi Asmon ja Vilja-Tuulia Huotarinen valittiin kirjallisuuden opettajaksi.
Viitapiiri on poikinut jäsenilleen montaa hyvää. Olemme jatkaneet Viita-akatemian tyyliin yleiskokouksilla. Samalla perustimme niin proosa- kuin runopiirin. Luottamuksellisessa toveripiirissä on uskaltanut antaa itseään. Se on Viitapiirin idea.
Timo Malmi
Viitapiirin puheenjohtajat
- Timo Malmi 1995–1997
- Liisa-Katriina Allonen 1997–2000
- Vilja-Tuulia Huotarinen 2000–2004
- Anne Päivärinta 2004–2007
- Sari Harsu 2007–2009
- Minna Autio 2009–
Kullervo Järvinen 1936 - 2009
Kirjailija ja opettaja, joka halusi tasoittaa muiden tietä
Kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Kullervo Järvinen kuoli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 6. lokakuuta 2009. Hän oli syntynyt Tampereella 6. elokuuta 1936. Järvinen oli paljasjalkainen Pispalan poika jo toisessa polvessa. ”Muistan miten pohjoistuuli painoi seinistä läpi ja ämpärit oli aamulla jäässä”, hän kertoi, mutta kehui kotipaikkaansa kauniiksi. Nuoruudessaan Kullervo Järvinen kuului Pispalan Tarmoon, ja Hyhkyn urheilukentästä muodostui hänelle toinen koti. Useiden urheilulajien palkintolista kasvoi pitkäksi. Kiinnostus kirjallisuuteen otti tulta varhain: Järvinen voitti TUL:n Henkisten kilpailujen alle 17-vuotiaiden kirjoitussarjan. Esikoisrunokokoelmansa Mukulakiviin Järvinen julkaisi 1964. Sitä seurasi kokoelma Elementit. Pitkään kypsynyt Sonnikorven blues julkaistiin 2002. Runot ylsivät Runeberg-palkintoehdokkaaksi ja kokoelma sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Novelleja ja runoja löytyy useista antologioista. Lyyrinen dialogi Lauri Viidan ja Aila Meriluodon runoista on esitetty Tampereen Teatterissa. Järvinen aloitti Pirkkalaiskirjailijat ry:n sihteerinä 1975 ja jatkoi puheenjohtajana 1983 - 94. Lisäksi hän hoiti useita keskeisiä kirjallisuusalan luottamustehtäviä. Sanataiteen opetustyötä hän ehti tehdä Tampereen työväenopistossa, Topelius-akatemiassa, Tampereen yliopistossa, Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja Päätalo-instituutissa. Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavana läänintaiteilijana Järvinen toimi vuosina 1988 - 94. Ansioluettelon kauaskantoisin työ oli Järvisen aloitteesta Tampereelle 1989 perustettu luovan kirjoittamisen koulutusohjelma, Viita-akatemia. Hän toimi sen pääopettajana vuoteen 2001 ja jatkoi sen jälkeen opetuksen seurantaryhmässä sekä veti runokoulutuksen ”Remonttiryhmää”. Hänen aloitteestaan opintonsa päättäneiden yhdyssiteeksi perustettiin myös kirjoittajayhdistys Viitapiiri vuonna 1995. Järvinen hoiti luottamustehtäviään tinkimättömästi ja hänen mielipidettään arvostivat yhtä hyvin kirjailijakollegat kuin hänen oppilaansakin. Jo Viita-akatemian opettajan aikanaan hän näki 14 oppilaansa julkaisevan oman teoksen. Useista oppilaista tuli hänelle läheisiä ystäviä, jotka vielä vuosien jälkeen toimittivat julkaisunsa tuoreeltaan omistuskirjoituksin Kullervolle. Järvinen sanoi useasti eläneensä ja hengittäneensä kirjallisuutta näiden toimiensa kautta. Miehen oma, pilke silmäkulmassa laadittu CV päättyy huumorintajuiseen meriittiin: ”Ryypännyt Lauri Viidan kanssa.” Juha Siro Kirjoittaja on opiskellut aikanaan Viita-akatemiassa ja toimii nykyään kirjailijan ammatissa.
Pari riviä kirjaimia
Havukka-Ahon ajattelija elää, samoin Kaipaisen kynästä syntynyt Nuoruus-tango. Runouden harrastajat tuntevat varmasti Järvisen lyriikan. Mutta Kullervo Järvisellä oli muitakin työmaita kuin oma runoutensa. Kaksikymmentä vuotta sitten perustettiin Tampereelle Viita-Akatemia. Aloite nyt jo kansallisesti tunnettuun kirjoittajakoulutukseen tuli Järviseltä. Viita-Akatemia käynnistyi, Järvinen opetti siellä kaksitoista vuotta ja vielä myöhemmin piti korvauksetta niin sanottua remonttiryhmää vanhoille oppilailleen. Kullervo Järvinen oli kirjallisen kentän työmyyrä ja usein näkymätönkin taustavaikuttaja. Hän ahkeroi järjestöhommissa – luotsasi vuosikymmenen Pirkkalaiskirjailijoitakin. Toisin sanoen hän teki nykyaikana jotain melko eksoottista. Hän teki työtä toisia varten. Kerran Järvinen sanoi haastattelussa: ”Vaikka en ole julkaissut kovin paljon omia teoksia, olen jatkuvasti elänyt kirjallisuutta näiden toimieni kautta.” Tuossa lausahduksessa riittää mietittävää vaikkapa niille nuorille, joiden toiveammatti on julkkis. ”Pari riviä tein kirjaimia tänään”, kirjoitti Lauri Viita. Kullervo Järvinen teki hyvinkin pari riviä kirjaimia ja auttoi muitakin riviensä kanssa. Tervetuloa Viita-Akatemian kaksikymmentävuotisjuhliin marraskuussa.
Niina Hakalahti Kirjoittaja on kirjailija ja Viita-Akatemian opettaja. Kirjoitus on ilmestynyt alun perin Tori-lehden verkkoversiossa 13.10.2009.